Lepoa järvellä

"Niin kaunis on maa, niin korkea taivas.

Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas 

ja varjoisat veet. Niin varjoisat veet."

Aaltojen katselu rauhoittaa. Kevään tullessa asia, jota erityisesti odotan, on liplatuksen kuuleminen. Se sykähtää joka vuosi sielussa asti! Vaikka tuntuu hiljaisuuskin hyvältä. Kun hiihtää tähtitaivaan alla hiljaisella jäällä, ei sanoja tarvita. Jäällä käveleminen tuo myös uuden näkökulman tuttuun arkeen ja maisemiin, kun usein kuitenkin katselee rannalta järvelle, mutta sitten vuorostaan järveltä rantaan. Järvellä myös tila tuntuu hyvältä. Näkee kauas, taivasta riittää. On tilaa ajatuksille ja tunteille.

Kenties voit käydä tänään tai lähipäivinä nauttimassa auringosta rannalla tai jäällä (turvallisesti). Ainakin näin videon kautta voidaan viettää hetki rannalla ihan rauhassa ja saada hankien keskelle aavistus keväästä. Äänet kannattaa olla päällä.

Voit myös hengittää ulos sitä, mikä tekee rauhattomaksi.
Voit hengittää syvään sisään tyyneyttä ja rauhaa.
Voit hengittää hitaasti ulos väsymystä.
Voit hengittää syvään sisään levollisuutta ja iloa.

Toista sen aikaa kuin tuntuu hyvältä.

"Jeesus, metsän heleydessä, rantaniityn rauhassa

nousee hätä sydämessä kaiken kauniin puolesta.
Miksi lahjat Jumalamme ahneudella tuhoamme.
Auta meitä.

Sinä itse, Mestarimme näytit tietä nöyryyteen.
Auta, että tyytyisimme vähään, yksinkertaiseen.
Valinnoissa, toimissamme lisää vastuuntuntoamme.
Auta meitä.

Kuule, Jeesus, huokausta luomakunnan kärsivän.
Estä tuhon tulva musta, ohjaa suuntaa elämän.
Parannusta tarvitsemme. Tule sinä voimaksemme.
Auta meitä." virsi 962

Ekopaastosta ja vinkeistä, joilla jokainen meistä voi suojella luontoa ja pienentää vesijalanjälkeä, voit lukea lisää täällä