Voinko levätä riippuvuuksistani?

Mitä ilman en voi olla?

Nettiä? Karkkia? Liikuntaa? Parasta ystävää? 

Onko riippuvuuteni minulle hyväksi? Mihin tarpeeseeni se vastaa? Vai olisiko hyväksi löytää joku muu tie tai kohtuus?

 

Hengitän ulos sitä mikä pitää minua otteessaan.

Hengitän sisään vapautta.

Hengitän ulos sitä mikä rajoittaa minua olemasta täysillä minä.

Hengitän sisään kaikkea sitä mitä tahtoisin olla. 

Ja hymyillen olen juuri sellainen kuin tahtoisinkin. Miksikäs en?

"Sydämesi on siellä, missä aarteesikin on." (UT2020 Matt. 6:21)

"Suu puhuu sitä, mitä sydän on täynnä." (UT2020 Luuk. 6:45)

"Kai nää kivet pian maasta huutaa kun me haavoille lyödyt vieläkin vaietaan.

Ja kipeimmät muistot salaa piiloon suljetaan.

Mutta tiedän, tähän ikävään vastataan ja hiljaisetkin huokaukset kuunnellaan.

Ja ne haavoitetut kädet meidän haavojamme hoitaa.

Luota vaan, Hän äänesi kuulee. Luota vaan, meidät tuntee Hän kokonaan.

Luota vaan siihen lempeään tuuleen ja niin saa se sua kannattaa. --

Luota vaan työsi täyttäjään. Meidän tiemme Hän tuntee ja kipumme ymmärtää.

Ja valonsa löytää salatuimpaan pimeään."

(Juha Tapio)